5

Näytelmiä

Posted by Perdita on Jul 30, 2009 in Aslan Ashes, Näyttelyt

Mä pääseen johon TICA näyttelyyn Nemon kanssa, ensi viikon lauantaina. Aika jänskää sanon minä. Tosin emäntä on kehunu mua tosi rohkeeksi ja nauroi ell. odotushuoneessa kun mä vaan kehräilin ja pesin Nemoa. :)
Maanantaina käväistiin ell-tätiä katsomassa ja sain toisen rokotukseni. Nemo lähti seuralaiseksi, mutta emännän epäilyt osui oikeaan anaalien suhteen ja kamulta ne tyhjennettiin. No me saatiin molemmat kehuja kuinka reippaita poikia ollaan.

Näytelmiin tulee niitä tuomareita USAsta ja jopa Japanista asti meitä katsomaan. Kuulema kyllä muitakin kissoja ne katselee sitten siinä sivussa.
On kyllä tosi hyvä juttu, että mulla on Nemon kaltainen konkari sitten tukena ja neuvomassa. Kaikissa kehissä mun ei kuulema pakko ole käydä jos en niin halua.
Niin ja heti pääsen ihan Helsinkiin näyttelemään.. Saa nähdä miten reissu sujuu..

Muuten oon oppinu tän mitään en oo tehny ilmeen aika hyvin.(ja se on usein käytössä)

Ulkoilu on toooosi kivaa. Siellä on ihania hajuja ja ruohokin maistuu hyvälle.

Vauhtia piisaa ulkoilessakin ja isooooja loikkia..

Niin ja kolli asennetta ;)

Emäntä on ollut vähän huono päivittelemään kun sillä on kaiken maailman kiireitä. Mutta me yritetään pitää emäntä aisoissa paremmin jatkossa.

 
2

Synttärisankari Nemo

Posted by Perdita on Jul 30, 2009 in Uncategorized

Mulla oli syndet viime lauantaina. Herkkumuonaa ja lenkkeilyä, sekä temppuilua piisaasikin. Joten ei ollenkaan valittamista. Ikää tuli mittariin 4 vuotta, jostain syystä emännästä sitä on vaikea uskoa, kun käyttäydyn kuin pentu välillä.. No pitäähän sitä mieli pitää aina nuorena. ;)
Lahjaksi sain hienon uuden fleksin, toisen samanlaisen sai sitten Sirius ja Aslan yhteiseksi. Pitäähän pojilla olla hyvät vermeet niin päästään usein kolmestaan lenkeilemään.

Oman arvoni mä tiedän ja välillä täytyy tuimaa ilmettäkin esitellä.

No tavallaan yksi lahja oli Aslan, sen parempaa pikkuista opettavaa ei olekaan.

Ulkoilun saloihin olen nyt sitä opettanut ja se käy lenkeillä jo kuin vanha tekijä. Melkein aina Sikkekin pääsee mukaan ja emäntä sitten selvittelee kolmea flexiä. ;)

Tosin ojan pohjalle en Assua käskenyt loikkaamaan, mutta saipahan itse huomata, että siellä on vettä. Vaan ei se seikkailijaa kyllä haitannut yhtään, pari isoa loikkaa vaan lenkkiin lisäsi.

Perhosjahtikausi on nyt parhaimmillaan, tosin harmikseni olen todennut niiden jo oppineen väistelemään katteja aika hyvin..

 
2

Isomman oikeudella

Posted by Perdita on Jul 23, 2009 in Uncategorized

Eihän tästä tuu mitään kun pieni valtaa näppäimistön aina, kyllähän mekin saadaan äänemme kuuluuvin, pakko.
Ihan mukavalta tää isoveikan duuni on tuntunu, tosin mä tulen aina olemaan tän jengin pikkuinen kuulema. Enhän mä paina kuin viitisen kiloa. Pentumuoniakaan en oo päässy nakertamaan, kun kuulema me pojat vaan lihottais jos aina oltais Aslanin seurana ruokakupilla.

Oon mä Aslanille opettanu oven aukasemista kahvasta. Vaan se on vielä niin kääpiö, ettei yltä kahvaan vaikka kuinka pomppis, mut kyl se siintä. ;)
Se on sika hyvä varastelemaan tavaroita, eikun siis lainaamaan.. Raksusäkin aukasu käy hetkessä, se nakertaa reiän pussiin ja sit on bileet valmiit.

Puunauksen salojakin mä oon sille opettanu. Sillä kun on vähän saman tyylinen turkki kuin mulla. Niin jos se puunaa yhtä hyvin kun mä niin se välttyy monelta pesulta. Kih, mäkin viimeksi kävin suihkussa syksyllä ja tuomarit kehu Hyvinkäällä kuinka hienosti emäntä on laittanu mun turkin. Pah se muuta tehny kuin pölyt pyhkiny ja vei koko duunista kunnian..

On meille muutama uusi lelukin tullu. Yksi aktivointilelu, semmonen lentävä lautanen ja yks ihme ötökkäpallo. Ötökkää ei saa langan päästä pois millään. Iso kiipeilypuukin tuli yksi aamu, mutta se on isossa laatikossa vaan odottamassa syksympää.. Hmm.. Jotain mä olen kyllä viiksikarvoillani tunnustellu, että pian tapahtuu jotain, mutta en tiedä mitä..

Auuuuuts, Aslan!! Odotahan vain…

 
1

Kesäkiireitä

Posted by Perdita on Jul 23, 2009 in Aslan Ashes

Pahasti on tökkinyt blogin päivitys ja se menee kesän piikkiin. Minkäs teet kun ulkosalla piisaa hommia ja jonkun verran on tullut lenneltyäkin vähän siellä täälllä.(Mee emäntä jo pois näppikseltä, meijän vuki!)

No uskoihan se emäntä. Näppikselle meinaa enää millään saada tassujaan. Mä olen taas kasvanut ja hurjistunut. Osaan hyvin hampaita ja kynsiä käyttää, emäntä välillä vitsaileekin, että haki koiranpennun vahingossa. Siihen malliin saavat sukat ja rätit kyytiä välillä.

http://i21.photobucket.com/albums/b298/vickyperdita/Aslan%20Ashes/1-4.jpg

Saatiin me yksi päivä ekstraherkkuakin, nimittäin keitettyä järvikalaa. *nam nam*

Vähän se epäilytti aluksi..

Mutta se oli herkullista!

Nyt kun syömisistä puhuttiin niin kuivattu ruokatorvi on kanssa aika pop. Mä kun pureskelen milloin mitäkin niin emäntä on hommanu vähän terveellisempiä vaihtoehtoja kuin ihmisten jalat mulle. Nyt kokeilussa on kuivatut pupun korvat.
Vaan tota ruokatorvee oli kiva jyystää orava asennossakin..

Yks päivä pellolla talvi iiiiso jättiläinenkin. Semmonen hilvi ei kun siis hirvi.

Nemon kanssa me ollaan vieläkin parempaa pataa, Siriuksen kanssa myös. Missekin on jo mulle lämminnyt, mitä nyt hännän puremisesta se ei tykänny…

 
1

Menoa ja meininkiä

Posted by Perdita on Jul 13, 2009 in Aslan Ashes

Edellisestä kirjoituksesta on vierähtänyt tovi ja mäkin oon kasvanu jo paljon. Painan nykyään 1650g. Tosin matkaa Siriuksen mittoihin on vielä tovi.. Mutta kyllä se tästä. Tänään sain taas matolääke satsin, pahalta se maistui, mutta kiltisti mä melkein kaiken nielin.

Aloitetaan päivitys viime viikosta. Silloin riitti tohinaa. Maanantai mä pääsin ajelulle ja kyläilemään kivan tädin luokse. Reippaasti seikkailinkin asunnossa ja otin sitten torkut emännän sylissä.

Mikä paikka tää on?

Missä kamut on?

Jaa me ollaan kaupungissa nyt vai. No otetaan sitten cityasennetta kehiin.

Muuten meinasin ihan unohtaa, että yks viikonloppu tapasin ihmispennunkin. Se oli aika jännää, mutta tosi mielenkiintoista samalla..

Ekaa kertaa pääsin viime viikolla uloskin valjastelemaan ja sain vain kehuja kuinka reipas olin.

Ei tää hassumpaa ole..

Mikä pörriäinen tuolla menee..

Ihania tuoksuja ja ääniä piisasi.

Keskiviikkona meidän luona kävi kuvaajasetä ja me kaikki päästiin leikkimään malleja ja tekemään temppuja. Kuulema päästään oikein johonkin kirjaankin, mutta siintä sitten myöhemmin lisää. ;)
Viikonloppuna mä sitten pelästytin emännän kun ampiaisen kanssa otin matsia. Turpahan mulla turposi aika paljon, mutta onneksi kyytabun 1/4 auttoi ja turvotus lakkasi. Tosin en mä siintä mitään oppinu vaan seuraavana päivänä leikin toisen ampiaisen kanssa, mutta se ei ehtiny pistämään..

Joten kyllä meillä on piisannu tohinaa. Aikaisemmin ei olla ehditty näppäimistöllekään tassujen kanssa. Mutta nyt tää kettu kuittaa ja lähtee opettelemaan lisää kujeita. Vielä en yletä ovenkahvaan.. En vielä.. ;) Mutta jos vaikka menis tiskirättiä raatelemaan tai jonkun sukkia..

Auto Loan Quote | Cash Payday 911 | Cash Payday 911 | Free Wordpress Themes